lauantai 22. huhtikuuta 2017

Lukudiplomit: Matilda:Aikamatka




Löydät Netlibris Matildan aikamatkalta

kirjani Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika sekä Pako Tallinnaan









sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Ripaus kultaa

1500-luku, kultasormus

Renessanssin aikaan ei ollut paljon ostettavaa. Jos oli paljon rahaa, se laitettiin koruihin ja hienoihin vaatteisiin, jotka saattoivat olla melkein helmien ja jalokivien peittämiä.
 Myös vanhat käsikirjoitukset oli kalliita, yksi käsin kirjoitettu ja käsin väritetyin kuvin koristettu kirja saattoi maksaa yhtä paljon kuin maatila.
Kultamuna uudet värikollaasit.

Renessanssin asiantuntija C.S. Lewis kirjoitti, että kulta ja loisto kirkoissa ja palatseissa ei tarkoittanut huonoa makua kuten se tarkoittaa nyt, vaan pyhyyttä ja taivaallista loistoa, johon pääsemme kuoltuamme.

Tästä talosta löydetty sormus, katso kaivauksia esittävät kuvat Prahasta. Löydettiin roskakasasta. Heittikö joku suutuksissaan sormuksen ikkunasta ulos 1500-luvulla?


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Wittenberg oli opiskelijakaupunki 1500-luvulla

800px-Wittenberg-1536

Olin marraskuussa 2010 kaksi viikkoa Berliinin kirjailijaresidenssissä ja hankin aineistoa kirjaan Lucia ja Luka myös Wittenbergistä, jonne Lucia Olavintyttären perhe pakenee kirjan lopussa, kun kuningas Eerik XIV:nnen joukot hyökkäävät Turkuun kesällä 1563. 

  

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Lucia Olavintytär ja Gotlannin luonto


Lucia_2004_00028

Gotland's nature. Taustalla raukit.
Illustration: Matti Amnell

Kirpputorilta ostamani vanha Gotlannin luonnon matkaopas auttoi minua kuvaamaan Gotlantia kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004), jossa Lucia Olavintytär joutuu kidnappaajien kyydissä myös Gotlantiin matkalla Englantiin. Siellä on salakujettajien luola, mutta myös kauniit merenrannat.

Lucia_2004_00027

Lucia näkee Gotlannin rannalla myös fossiilin, jota sanotaan kissankalloksi, se on stromatoporoid, jota Lucia sanoo kiviseksi kukaksi.(Klikkaa sivu suuremmaksi Flickrissä.) 

Nämä fossiilit muistuttavat micrometeoriitteja, joista The New York Times- lehti kirjoittaa tänään. William J. Broad: Stardust everywhere. Science/ March 15, 2017.

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004.

Tämä erittäin hyvä Gotlanti-opas auttoi. Löysin sen Hietalahden kirpputorilta. Se oli maassa sanomalehden päällä nähtävästi roskalaatikosta löydettyjen esineiden joukossa.
Gotlands natur. Kloth, JH & Loven, U, Bonnier 1987.



tiistai 31. tammikuuta 2017

1500-luvun taidetta ja muotia



1500 -luvun ihmisiä ja muotia, ei 1600-luvun. #Helsingin Sanomat olisi voinut laittaa vuosiluvut.  Molemmat henkilöt on maalattu 1500-luvun puolivälissä. Gian Battista Moroni eli 1520-1578. Kuvassa  Isetta Brembati (1555) -



Gian Gerolamo Grumelli , maalattu 1555-1560.

"1500-luku oli kiihkeää kulttuurin vaihdon ja tekniikan kehittymisen aikaa".
Lue Arja Kivipellon kiinnostava artikkeli, jossa on muun muassa esitetty havainnollisesti "espanjalainen muoti".

http://www.hs.fi/paivanlehti/31012017/art-2000005067119.html



keskiviikko 25. tammikuuta 2017

St Henry was a German 12th century missionary


Totta, ei legendaa. Uusi tutkimus piispa Henrikistä
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-tutkimus-piispa-henrikista


"Kielitieteilijä Mikko Heikkilän tutkimusten mukaan Köyliönjärven surmatyö on kyllä historiallisesti totta, mutta uhri oli englantilaisen piispan Henrikin sijaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, keskiajan suomeksi Heinärikki."


ks.myös
"Paikkaa ja aikaa kuvaavat ilmaukset ovat Heikkilän mukaan juuri vanhimpia. Teksti on muuttunut ajan saatossa, mutta sanojen ikää voi arvioida melko luotettavasti. Uudemmista löytää kerrostuneita kielen rakenteita, jotka eivät vanhaan suomeen kuulu.
Heikkilä arvioi, että Heinrich eli Heinärikki olisi voinut olla saksalainen kirkon päällystön edustaja. Pappi saatettiin määrätä esimerkiksi Suomen alueen vastuuvirkaan."
ks myös kielitieteellinen tutkimus paljastaa ajan ja kansallisuuden
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701252200059315_uu.shtml

P.S. Henrik on saattanut olla alkujaan englantilainen, mutta lähetetty manner-Eurooppaan lähetystyöhön. (Saksaahan ei silloin ollut vielä olemassa.)
Hyvän kuvauksen 1100-luvun englantilaisista luostareista saa Ellis Petersin  historiallisesta Veli Cadfael -salapoliisisarjasta.
http://personal.inet.fi/koti/juhanik/ellispeters.html

torstai 5. tammikuuta 2017

Turun keskiajan tunnelmallisuus



Keskiaikaistyylinen seinäkudonnainen turkulaisessa  hotellissa. Olen käynyt Turussa yleensä vain kirjamessuilla ja ihastunut siihen. Turku on vanha eurooppalainen kulttuurikaupunki.

turun linna 1500-luvulla

Ilmakuva Turun linnasta ja kirjani Kyynärän mittainen tyttö ja Lucia ja Luka, jotka tapahtuvat 1500-luvun puolivälin Turussa.

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa kirjoitti

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.


"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
--
Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista. Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.
--
Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.
On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin." [Lue kirjoitukseni
Firenzestä Turkuun.]