torstai 25. tammikuuta 2007

Mitä Lucia ja Margareta söivät Tallinnassa?

Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys

"Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys"
Roasted game for mighty merchant von Hueck

Palvelustyttö toi heille syötäväksi papunyyttejä, inkiväärilanttua, pikkelssiä, suolakurkkua, kaalia, villisikaa, hirveä ja marjasurvosta sekä juotavaksi höyryävän kuumaa mehua, joka kirvelsi kurkkua. Margaretalle hän toi ruokaa isolla lautasella ja savimukilla, Lucialle pienellä lastenlautasella.
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Sivulla 95. (Kysy kirjastoista)

"The maid brought to them bean dumplings, rutabaga spiced with ginger, pickles, gherkins, cabbage, roasted wild boar and moose, crushed berries and pungent hot juice of mixed berries. To Margareta she gave a large plate full of food and to Lucia a small children's plate."
Anna Amnell: Escape to Tallinn [Pako Tallinnaan] 2006 Lasten Keskus

Kuvasin ja söin tämän erittäin maukkaan keskiaikaisella reseptillä valmistetun aterian Olde Hansassa Tallinnan historiallisessa keskustassa.


I had this excellent meal at the restaurant Olde Hansa in the historical, medieval centre of Tallinn. This is a genuine medieval recipe. I used it in my book "An Ell-sized Girl". Lucia and her friend Margareta are served this meal after they have escaped from Helsinki to Tallinn across the frozen sea. 13-year old Margareta doesn't want to become an old merchant's wife.

Keskiajan ruoasta löydät paljon tietoa netistä, esimerkiksi Medieval Cookery-sivuilta tai seuraavilla hakusanoilla netistä: keskiajan ruoka, keskiaikainen ruoka, medieval cookery, 16th century food, Renaissance food

maanantai 15. tammikuuta 2007

Aurinkoinen päivä


A peaceful moment, originally uploaded by amnellanna.

Tornitalon Meg lepää hetken ennen päivän töiden alkua.



Olen sisustanut tornitalon, tehnyt takan suklaarasiasta ja ommellut vaatteet (myssyä vaille) tornitalon palvelustytölle.

Katso Flickristä kuvia kansioista "Elämää 1500-luvulla" ja "My Gatehouse project" (tornitalon sisustaminen)

torstai 11. tammikuuta 2007

Lucia Olavintytär


Lucian Nuket, originally uploaded by amnellanna.

Lucia ja tornitalon nuket.

keskiviikko 10. tammikuuta 2007

Lucia ja Margareta vanhassa Helsingissä



17-vuotias Lucia Olavintytär on kävelemään oppineen lapsen pituinen. Hän osaa soittaa luuttua ja laulaa sekä puhua latinaa ja englantia. 13-vuotias Margareta Martintytär on harvinaisen pitkä ikäisekseen, aikuisen kokoinen. Lucia on kutsuttu Margaretan luo Helsinkiin.



Vilppu Talvi on Margaretan serkku, köyhä koulupoika eli teini.

Kaikki piirrokset: Matti Amnell

Lucia II: Pako Tallinnaan



Lucia Olavintyttären toinen seikkailu vie hänet 1500-luvun Helsinkiin
ja Tallinnaan.

Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margaretalle. Lucialla on myös toinen, salaisempi syy matkaan.

Tyttöjen elämä muuttuu painajaiseksi, kun Margaretan isä Martti Lyypekkiläinen kuolee Helsingissä raivoavaan kulkutautiin ja kaunis Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaalaiselle kauppiaalle. Margareta täytyy pelastaa.

Lucia pakenee Margaretan ja tämän serkun teini Vilppu Talven kanssa talvisen meren yli Tallinnaan sukulaisten luo. Tarinassa ovat mukana myös hollantilainen Hans van Sanden sekä Suomen herttua Juhana ja hänen vaimonsa Katariina Jagellonica, jotka ovat juuri saapumassa Suomeen. On vuosi 1562.

Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. Kannen kuva ja kuvitus Matti Amnell.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika (2013)

Kysy kirjastostasi Lucian seikkailuja.

Lucia 1




Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I
Kansikuva suurena

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013

1500-luvun tornitalo



Olen tehnyt tämän nukketalon havainnollistamaan 1500-luvun elämää. Se liittyy ensimmäiseen Lucia-kirjaan, jossa Lucia on ryöstetty Englantiin ja joutuu vangiksi tornitaloon.

Tämän nukketalon runko on Dollshouse Emporiumin Gatehouse eli portinvartijan mökki. Olen koonnuut sen, maalannut ja kiinnittänyt osat toisiinsa, sisustanut huoneet ja ommellut vaatteet nukeille. Tämän kirjoituksen lopussa on myös tämä linkki, josta näet koko kuvasarjan.
Tornitalon kaikki vaiheet : My Gatehouse Project

Näin talo valmistui:


18.8.2006

Olen alkanut valmistaa 1500-luvun nukkekotia. Samalla pitää varustaa kirjasto. Kaikkein ensimmäiseksi valmistan "arvokkaat käsikirjoitukset". Yksi kirja saattoi maksaa yhtä paljon kuin maatila.


Toisen kirjan kansi on aitoa 1500-luvun mallia, toiseen tein kannet vanhasta nahkaisesta kaulakukkarosta. Tulostettu paperikansi on käsitelty askartelulakalla, nahka on patinoitu oliiviöljyllä. Kirjat ovat suurta kokoa, toinen 5 x 4,5cm, toinen 5 x 3,5 cm.

Sivut kirjaan voi tehdä ruskeasta paperipussista tai muusta tummasta paperista. Niihin voi kirjoittaa itse, leikata kuvia lehdistä tai tulostaa netistä, esimerkiksi Hollannin kansalliskirjaston sivuilta.





Talon kokoaminen




Kun talopaketti vihdoinkin tuli, liitin kaikki osat mukana tulleiden ohjeiden mukaan yhteen maalarinteipillä, jotta näkisin, millainen talosta tulee. Löysin kaupasta tabletteja, joissa oli valmiina "lautalattiat". Mieheni sahasi ne sopivan kokoisiksi ja kokeilimme niitä. Hyvältä näyttivät, vaikka kaikki laudat olivatkin yhtä pitkiä. Se ei näkyisi, kun huonekalut asetettaisiin paikoilleen. Sitten merkitsin huolellisesti seinien ulkopuolet ja kaikkien osien ulkopuolet maalarinteippipaloilla.

Maalaaminen




Näistä osista syntyi tornitalo


Levitin kuljetuksessa tulleen laatikon ja sanomalehtiä lattian suojaksi ja ryhdyin maalaamaan. Ohjeiden mukaan maalasin luonnonvalkoisella pohjamaalilla kaikki osat, joihin ei tulisi paperointia ("tiiliseinä" ja "kattotiilet"). Päätin että tornitalo olisi sisältä "kalkittu". Vaalea väri suurentaisi visuaalisesti pientä tilaa (pohja 50 X 50 cm), ja sisustus erottuisi paremmin.

Kun maali oli kuivunut, maalasin kaikki osat vielä toiseen kertaan. Päätin maalata pihalevynkin, vaikka en toistaiseksi käyttäisi sitä. Siihen tulisi vihreä kesäpuoli ja valkoinen talvipuoli. Sitten olikin edessä osien yhteen liimaaminen. Siinä tarvitsin miestäni avuksi.

Kokeiluja

Miltä näyttäisi nukketalo, jos siellä olisi 1:12 nukke? Toisesta nukketalosta tuli nukke käymään ja muuttui 1500-luvun nuoreksi tytöksi




Hän saa ensimmäisen 1500-luvun mekkonsa ja myöhemmin hienon mekon ja luutun. Hänestä tulee Lucian unelma, jossa hän on aikuinen ja luutunsoittaja eikä vankina tornissa. Nyt tämä nukke vasta tutustuu 1500-lukuun. Ruokaa näyttää riittävän.

Tornin alakerrassa on kaksi korkeaa ovea, sillä se oli läpikulkupaikka. Suljen taka-oven ja laitan sille seinälle ison avotakan. Tästä tulee kuitenkin syrjäisessä paikassa olevan hyljätty portinvartijanmökki, joka on otettu erikoiseen käyttöön.

Siellä säilytetään lyhytkasvuista soittajatyttöä, joka on ryöstetty ja josta halutaan tehdä urkkija hoviin. Kyynärän mittaisen Lucian tapaiset ihmiset olivat 1500-luvulla kuin keräilyesineitä, joita hankittiin kuninkaallisiin ja ruhtinaallisiin hoveihin. Heitä saatettiin antaa lahjaksi kuninkaallisille.




1:12 nukketalon Lucia-nukke

Tornin alakerran keittiössä tekee työtä palvelustyttö. Löydän soman nuken. Se on puettu 1900-luvun alun palvelustytön asuun. Vain valkea myssy kelpaa 1500-lukuun. Ompelen nukelle 1500-luvun palvelustytön vaatteet. Kaavat löytyvät lehdestä. Tässä näet Megin.




Kotieläimet ja jopa bambi tulevat keittiöön. Samoin punainen kissa. Suklaarasia on muuttunut takaksi. Keittiössä on pöytä, joka näyttää suomalaisesta kovin tutulta. Tuollainen pöydänjalka oli tavallinen siihen aikaan. Lattialla on tavallisesti heiniä ja olkia, sillä se on yleensä joko poljettu maalattia tai liuskakivillä peitetty (Näet sellaisia taloja Tallinnan Rocca al Mare- ulkoilmamuseossa.)



Tässä näet, että olen laittanut lattialle liuskakiviä. Ne eivät ole ollenkaan tasaisesti. Lisäksi isompi koko loppui ja jouduin laittamaan etuosaan pieniä laattoja. Ostamme toisen pussillisen kivilaattoja ja lattiasta tulee tasainen. Laitan siihen kuitenkin heiniä ja oksia, kuten silloin oli tapana jopa kuninkaallisissa saleissa. Näin kertovat ulkomaiden lähettiläät, jotka vierailivat Lontoossa Elisabet I:n aikana. Heiniä ja kukkia lattialla kuninkaan linnassa? Totta. Niinpä myös portinvartijan mökin keittiössä.

Seuraavassa kuvassa näet kuitenkin tavaroita keittiön pöydällä. Ne ovat enimmäkseen puu- ja saviastioita.Pöydällä on veitsiä ja lusikoita. Haarukat olivat erittäin harvinaisia. Monet sanoivat niitä paholaisen hiilihangoiksi. Ne olivat kaksipiikkisiä. Niitä oli vain kuninkaallisilla tai hyvin rikkailla ihmsillä. Syötiin lusikalla ja veitsen kanssa. Jokaisella oli oma puukko riipumassa vyöltä.




Meg päättää levätä hetken. Täytyy laittaa takkaan tuli, hakea vettä kaivosta ja uusia heiniä lattialle. Jos pitää samoja heiniä liian kauan, niihin tulee syöpäläisiä. Kissa on huomannut lihavan rotan, joka aikoo tulla keittiöön.


Toteutuuko Lucian unelma?


Lucia on vankina tornissa, mutta hän haaveilee pakenemisesta. Toteutuuko hänen unelmansa ja tuleeko hänestä oikea luutunsoittaja, joka saa elää vapaana?
Olen tehnyt luutunsoittajan mekon koristenauhasta ja mieheni tummanpunaisesta nenäliinasta. Irtohihat on kiinnitetty nauhoilla. Hänellä on paljon alushameita hameen alla.


Lucian ryöstäjällä on myös suunnitelma.
Olen ommmellut kaikille näille nukeille vaatteet. Miehellä on baretti, pönkkähousut, valkoinen pusero ja sen päällä nuttu, jonka hihoissa on koristehalkeamia. Hänen sukkansa on sisottu nauhoilla polvien alapuolelta ja hänellä on kaulassa paksu kultaketju..




Kyynärän mittainen Lucia on kidnapattu Suomesta ja viety monien seikkailujen jälkeen Englannin vanhan suoalueen laidalle. Hän on vangittuna tornissa. Huoneessa on vain sänky, vanha kirstu ja vesiastia. Onneksi Lucia löytää kirstusta vanhoja kirjoja. Hän lukee niistä pyhimystarinoita ja jännittäviä seikkailukertomuksia. Niissä kirjoissa kerrotaan, miten ihmiset pakenevat ratsain, juosten ja jopa jättiläislinnun selässä. Olisipa oma hevonen Kuisma täällä, niin Lucia ratsaisi kauas pois. Mutta miten pääsisi pois tornista? Tornissa asuu Meg, joka vartioi Luciaa ja laittaa hänelle ruokaa. Meg on ystävällinen, mutta hän ei uskalla päästää Luciaa pois.



Ikkunaa kohden kasvaa köynnös. Voisiko sitä myöten paeta?

Tornin toisessa kerroksessa on ruokailuhuone. Siellä istuvat Lucian ryöstäjät syömässä. Tornista ei voi karata yksin. Miten käy Lucialle?

Lucian ryöstäjät, mies jota sanotaan Liedoksi Suomessa ja hänen suomalainen apurinsa Läpsä.

Olen tehnyt sängyn pahvilaatikosta ja päällystänyt silkillä. Lucialle olen ommellut 1500-luvun lapsen vaatteet. Tämän kuvakertomuksen alussa on kerrottu siitä, miten tein nämä vanhat kirjat.



Miten voi Lucia päästä pois?

Tornitalon kaikki vaiheet : My Gatehouse Project

Anna Amnell. Amnell's historical novels

Magnolia Torontossa

Anna Amnell in Toronto

Anna Amnell lives in Helsinki. She lived her childhood and school years in the rural area of Finland. She was an AFS-exchange student to the United States, was in Cyprus in 1974 and lived in Canada during the 19 80s. She has Master's degree from the University of Helsinki and has been a house-wife, and worked as a free lance journalist and teacher. She started writing fiction in her fifties. Anna Amnell is member of The Union of Finnish Writers, Writers in Helsinki and Finnish Writers for Children and Young People. She is married and has three adult children. For several years she has done meticulous research on the 16th century.

Anna Amnell's books (written in Finnish). Illustration: Matti Amnell

Welcome: A new site /uusi sivu


Anna Amnell

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Amnell
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=28
http://annaamnell.weebly.com/

Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.

Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.


Lucia-books (2004, 2006, 2013)

”Anna Amnell tells us about her journey as a writer of children’s books  from Italian renaissance to Turku castle through three books. Her heroine is Lucia, short in stature, who comes to the court  of Duke John and Catherine Jagellon in Turku, in the middle  of the 16th century. The background of the plot is a vast non-fiction part which deals with genetics and disturbances in growth, among other things. Besides Turku, Tallinn is also a scene of Amnell’s books, and the various ways of social behaviour are described, too.”  Vuokko Jokinen: Summary. -  Tyyris Tyllerö [Humpty Dumpty], a  journal of
children´s  culture, editor Kari Vaijärvi.  4/2013,  a special Turku edition, Ismo Loivamaa, editor. (Cover picture: Turku's library dog)

Lucia is En Ell-sized Girl (a short info in French, German, and Spanish)






Matti Amnell's illustration in Anna Amnell's "An Escape to Tallinn" [Pako Tallinnaan] 2006, Lasten Keskus

Writer's own words: From Florenze to Turku. My Long Journey in Renaissance [in Finnish


Anna Amnell: Lucia and Luka





















Anna Amnell: Lucia and Luka.  [written in Finnish, Lucia ja Luka],  2013 Books on Demand

Lucia and Luka [Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika]

Helsinki, Finland. Historical novel for young readers, 8-12 years old. Written in Finnish. B/W illustration by Matti Amnell.
(Lucia Olavintytär 3.)
2013 120 pages


ISBN 978-952-498-842-1
Cover: Jan van Hemessen: Die Goldwägerin
bpk/Gemäldegalerie, SMB/Jörg P. Anders
Author's picture: Turun Tietokuva
Illustration: Matti Amnell (Jr.)
Order from
Books on Demand (BoD)  
Price:  19 90 *tax included


Themes: the 16th century, 1562-1563,  Turku, Wittenberg, Prince John of Finland, Catharina Jagellonica, renaissance court in Turku, Finland,  growth hormone deficiency, Erik XIVof Sweden, Ivan the Terrible, Lucia Olavsdaughter, Luka of Dalmatia, frienship, romantic love-



Ell-sized Lucia and her 13 years old brother Hannu move to Turku. Their father believes that a golden happy time begins, because Prince John of Finland has married a rich Polish princess Catharina Jagellonica in 1562.  Father wants Lucia to be accepted as a lutist and singer at Prince John’s court and Hannu to become a page.

Foreign wise men and musicians arrive  at Turku, among them Luka Dalmatian, 19 year old short-statured  son of a rich Venetian merchant.

Hannu reveals a plot to kidnap Princess Catharina and his sister Lucia and take them to Ivan the Terrible’s court in Moscow. When Prince John’s brother King Erik of Sweden attacks Turku Lucia and Hannu flee with their parents to Wittenberg where their brother Erasmus is already studying.




Lucia 2. 2006















Lucia II An Escape to Tallinn. [Pako Tallinnaan]
 "An Escape to Tallinn" is her sixth historical novel for young readers.
Lasten Keskus ISBN 951-627-595-8

17-year old Lucia is only 81cm tall. She comes to Helsinki to teach 13-year old Margareta to play lute. She has also a secret task to perform. Margareta is tall and beautiful. When her father dies her stepmother wants to marry her to a strange old man. The girls decide to escape to Tallinn to Margareta's uncle. It is winter, it is cold. Will the sea be frozen? Can they skate or walk over the sea to safety?





Lucia 1. 2004




Lucia I An Ell-Sized Girl [Kyynärän mittainen tyttö]

"An Ell-Sized Girl was shortlisted for Lasten LukuVarkaus -2005, a national children's book prize, which is given each year for the best children's book ( under 12 years old ).


Anna Amnell: Lucia I Fall 2004. Lasten Keskus.

ISBN 951-627-486-2
Helsinki, Finland. Historical novel for young readers, 8-12 years old. Written in Finnish. B/W illustration by Matti Amnell.

Themes: The 16th century, growth hormone deficiency, family, friendship, the Baltic Sea, Gotland, the Fens, Ely, London. Elizabeth I, Prince John of Finland in London.


Thirteen-year-old Lucia Olavintytär [fictitious character] is 2 ft 8 inches tall ( 81 cm). She lives a sheltered life at a rural manor house in the middle of the Finnish forests. Lucia and her brothers are given a good education by their father, a former monk. Lucia is good singer and lute player, she speaks and writes Latin fluently. Her father knows Lucia's worth in the sixteenth century world and tries to protect her. People like her were sold, kidnapped and donated to the kings and queens at the European courts to be used as companions, entertainers and nurses of the royal children.


On an early spring morning in 1559 Lucia goes to her usual ride accompanied by her servant boy. In a moment Lucia's life is changed. She is kidnapped and taken by boat first to Gotland and then to the Fens, the ancient swamplands of England, to be trained and sold to be a dwarf and spy at the court of the young Queen Elizabeth. What will happen to Lucia?


















Lucia, a painting by Matti Amnelll, my illustrator



Anna Amnell's Aurora-books [in Finnish]



 2014 A new edition: The story of Aurora Koivu
And the post script by the writer
Vaahteralaakson Aurora etu- ja takakansi

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014. First three Aurora books in a new edition.  362 pages.

The story of Aurora Koivu. ISBN 978-952-286-355-3 Books on Demand

Read more/buy the book:

original AURORA-books (1991, 1993, 1995, 1999): immigration, children as servants, Canadian nature, art, friendship. A Finnish school girl in Helsinki and Toronto. All Aurora-books are sold out. You can find them in libraries. Published by Kirjapaja

A notice in a guidebook for Finnish elementary teachers about Anna Amnell's fiction: "detailed description of history, milieu and manners. - - History brought to life." Härkönen & Karjarinta & Pakarinen (Editors): Non-fiction and fiction for elementary schools. Helsinki 1994.





I
"Aurora Koivu", a fictitious character. [Aurora, Vaahteralaakson tyttö. Published by the name 'Pirkko Pekkarinen'= Anna Amnell]. 1991, 2nd pr. 1992. Publisher: Kirjapaja.
ISBN 951-625-089-4

Themes: 1903, russification in Finland, immigration to Canada, Canadian nature, Edwardian lifestyle, children as servants, romantic love.


Aurora's journalist father is expelled from the grandduchy of Finland. Aurora follows him to Toronto in 1903 and works as servant girl in an Edwardian household. [Aurora, Vaahteralaakson tyttö. Published by the name 'Pirkko Pekkarinen' ]


II


"Aurora and her cousins from Saint Petersburg." 1993. [Aurora ja Pietarin serkut.].  Published by the name 'Pirkko Pekkarinen'= Anna Amnell] Publisher: Kirjapaja. ISBN 951-625-158-7


Aurora studies art in Helsinki. Her cousin Olga comes to school to Finland. The girls experience the 1905 general strike in Finland


Themes: romantic love, Helsinki, 1905 general strike, school. The 1905 general strike from the point of view of schoolgirls and a non-Socialist family, history, immigrants to Toronto, Canadian nature, Edwardian life style, children as servants, romantic love.


III

"The time of the passenger pigeons." 1995  Published by the name 'Pirkko Pekkarinen'= Anna Amnell] [Aurora ja villikyyhkysten aika.] Publisher: Kirjapaja. ISBN 951-625-350-4

Aurora returns for a summer in Toronto with her Canadian fiancé Thomas. Themes: Toronto, Canada's nature, children as servants, ghosts.



IV

"Aurora and Molly." [Aurora ja Molly.]1999. Publisher: Kirjapaja. ISBN 951-625-580-9

Aurora's story for younger readers, 8-10 years old. Black and white illustration by Anna Amnell's son Matti Amnell. Themes: 1903: friendship, russification in Finland, immigration to Canada, Toronto, Edwardian life-style, children as servants.


The copyright for all Aurora-books: Anna Amnell and Matti Amnell

Lucian maailma

suomalaisia1500-luvulla


Suomalaisia 1500-luvulla. Espoon 1500-luku -näyttelystä.

Keksittyjä ja todellisia nimiä 1500-luvulla


Lucia-kirjoista: Lucia Olavintytär, Olavi-herra = Olavi , Valpuri-imettäjä, Vehnäpää, Erasmus Helsinkiläinen, Ebba-rouva, Margareta Martintytär, Helka-rouva = Helka Knutintytär, Vilppu Talvi = Filippus Winter, Martti Lyypekkiläinen = Martti-kauppias, Hebla Heikintytär, Hans van Sanden [Suola Santtu on Lucia-kirjoihin keksitty nimi], Mikki Monineuvoinen, Metsä-Mari, Lieto, Läpsä, Juhana-herttua, Katarina Jagellonica, kauppias Humbertus, Wilhelm Lyypekkiläinen ja hänen vaimonsa Ursula, Erik-kuningas, Pietu-renki, kirkkoherra Henrikki Tuomaanpoika,

Muita

Naisten etunimiä mm:

Anna, Katariina, Birgitta, Pirkko, Elsa, Johanna,Maisa, Metta, Marietta, Saara, Cecilia, Sisilia, Ursa, Agata. Nimet Anna, Katariina ja Birgitta olivat suosituimmat.

Oli paljon kaimoja.

Miesten etunimiä m:

Pekka, Mikko, Matti, Mikael, Antti, Remi, Nikolaus, Nikki, Vilppu, Kristoffer, Ahti, Vitikka, Heikka, Pelle, Kyösti, Tenttu, Lasse, Mikki, Kolkka, Kaspar, Jaakko, Kauppi, Hakuli, Hartikka, Lieto, Janus, Dionysius, Nisius, Ilari, Toikka, Vilkki, Jeppe, Pelle, Aslak

etunimi + isännimi = Lucia Olavintytär
etunimi + äidinimi = Mikko Cecilianpoika
mistä kotoisin = Erasmus Rotterdamilainen
Henrik Karjalainen tms
vain yksi nimi= Vehnäpää
jokin ominaisuus= Donatius Viisas, Mikki Hyväneuvoinen, Pietari Paksujalka, Matti Karvalakki,
Mikael Agricola (=talonpoika) 1560-luvulla Suomessa oli kahdeksan kaupunkia:Keskiajalla perustetut Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma sekä 1500-luvulla perustetut Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä keskiaikainen Ulvila menetti kaupunkioikeutensa.

Anna-Maria Vilkuna: Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä
.

Kuvittaja: Matti Amnell



Matti Amnell Jr.

Read an interview about Matti's photographs, lomography :" I’m a three-time immigrant, stuck between languages and cultures."

Kaikki Anna Amnellin kirjat ovat Matti Amnellin kuvittamia. Hän on tehnyt kuvat Anna Amnellin seitsemän kirjan kanteen samoin isänsä Matti T. Amnellin väitöskirjoihin.

Matti Amnell on käynyt keskikoulun Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ja lukion Torontossa. Hän opiskeli Toronton yliopiston University Collegessa ja suoritti Honours B. A. -tutkinnon. Hän opiskeli Torontossa kuvaamataidetta, englantia, luovaa kirjoittamista sekä kiinaa ja jatkoi taideopintojaan Pariisissa.

Matti Amnell Jr. asuu Helsingissä ja on työssä tietotekniikan alalla (NSN eli Nokia Solutions and Networks). Vuodesta 2016 Halton. Hänellä on ollut taidenäyttely Helsingissä Ranskan kulttuurikeskuksessa aiheena Pariisin vuodenajat, "Les saisons de Paris".

Kirjojen kuvituksessa hän on pyrkinyt tuomaan esille kunkin aikakauden hengen. Hän on tehnyt kuvitukset opiskeluaikanaan ja myöhemmin työn ohella harrastuksenaan.

Haastattelut

1/2014 päivitetty lista

Anna Amnell [oik. Pirkko Anna Amnell, vuoteen 1998 Pekkarinen, os Kolehmainen] haastattelussa, omaelämäkerralliset kirjoitukset, vaihto-oppilasvuoden haastattelut


omaelämäkerrallista:


Amnell, Anna: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 7-12. UUSI

Amnell, Pirkko Anna: Pappilajouluja. [Paluumuutto Kanadasta.] – Kotimaan joulu 1999, s. 18-22.

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Kun koti kävi ahtaaksi. – Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. – Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-61

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Iltarippikoulu ei sykähdyttänyt. Riparimuisto. – Kotimaa 20.6.1996.


Haastattelut, lehdistö ja kirjat:

Anon: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell [haastattelu] - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30. Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti  Vastaukseni haastatteluun UUSI

Anon: Aurora ja Pietarin serkut on rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille. [Haastattelu.] – Kamppi-Eira 10.11.1993.

Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.

Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.

Båsk, Irja: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. [Haastattelu.] – Helsingin Sanomat 18.9.1996. ks myös HS:n arkistosta: HS- Kaupunki - 18.9.1996.

Hyvärinen, Hannu: Pekkariset loivat kanadansuomalaista kulttuuria. [Anna Amnell, haastattelu.] – Vapaa Sana, Toronto 21.7.1988. (Vapaa Sana oli Kanadan vanhin suomalaislehti. Se oli puolueeton ja poliittisesti riippumaton. Se on yhdistetty Kanadan Sanomat lehteen vuonna 2012. )

Hyvärinen, Helena: Ihannevuosi ulkomailla. [Haastattelu.] – Kodin Kuvalehti 2004: 1, s. [Siirtolaisuus ja paluumuutto]

Junkkari, Lari: Aurora-kirjojen kirjoittaja Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]: Nuoret tarvitsevat ihanteita. [Haastattelu.] – Sana 15.12.1993.

Kettunen, Raili: Satuhahmoja ja herrasneitejä. [Aurora-kirjojen maailma. Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa -näyttely Richardinkadun kirjastossa.] – Kotimaa 20. 9. 1996.

Kinnunen-Riipinen Lilja: Coppercliffin [sic; oik. Copper Cliff ] iisalmelainen pappila. [Haastattelu.] – Salmetar 18.6. 1980.

Koivulahti, Elvi: Kahden kerroksen väkeä Aurora-kirjoissa. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 14.10. 1996.

Korpela, Salla: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell] kirjoittaa tytöille elämyksellistä historiaa. Roihutkoon romantiikka! [Haastattelu.] – Kirkko ja kaupunki 13.10.1993.

Kämäräinen, Aune: Kaivoskaupungin roskispennusta pappilan lemmikiksi. Tiinan ihmeellinen kohtalo. [Tiina-kissa esiintyy omana itsenään 1. Aurora-kirjassa.] – Kissafani 1994: 6, s. 22-24.

Laurila, Natalia: Lastenkirja on tärkein kirjallisuuden laji. Juttusarja esittelee luovaa kirjoittamista opettajan, harrastelijan ja kirjailijan näkökulmasta. Tässä viimeisessä osassa haastatellaan kirjailija Anna Amnellia. - Vihdin Uutiset, sunnuntaina 17.syyskuuta 2006, s. 5.

Laurila, Natalia: Sananvapauden jäljillä. - Vihdin uutiset 17.9.2006. s. 5.

Lukka, Anneli: Aurora - kanadansuomalainen tyttöromaanin sankaritar. - Vapaa Sana, Thursday, December 9, 2004. No 50, s. 3. [haastattelu]

Mantere, Liisa: Romantiikan kauneus pehmentää arkea. [Haastattelu.] – Kauneus ja terveys. 1994: 7, s. 26-29 (Arto)

Mervi, Aino: Miksi en lähtenyt bikineissä. [Haastattelu Kyproksen sodan ajalta.] – Lasten kanssa sirpalesuojassa, sotilaskoneessa, leirillä. Uusi Anna 6.8.1974.

Nenola, Pirjo: Anna Amnell kertoi sankarittarensa Lucian ajasta. -
Iisalmen Sanomat/Kulttuuri, 27.10.2004. [haastattelu]

Nenola, Pirjo: Anna Amnell oli koululaisena ahkera lukija. - IIsalmen Sanomat/Kansikasvo, 27.10.2004. [Haastattelu]


Paananen, Rauni: Vaahteramäen [sic] tytöstä tuli vahingossa ajankohtainen. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.11.1991.

Paananen, Rauni: Pirkko Pekkarisen [Anna Amnell] Aurora ja Pietarin serkutkin sen kertovat: Kansallisuus ei ole rodussa ja kielessä vaan sydämessä. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.9.1993.

Pekkarinen, Hanna: Sukupolvien ketju kiehtoo kirjailijaa. Ihminen löytää itsensä suvustaan. [Haastattelu.] – Pekkarinen-sukuseuran lehti. 8. (1997), s. 7.

Piha, Tiina: Pääsiäiskoristeisiin kätkeytyy piilotettuja merkityksiä. Kirkko ja me 3/2010 (PDF)

Pyykönen, Anna-Leena: Kanadan vuodet näkyvät Anna Amnellin tuotannossa. Laaksot ja sokerivaahterat jättivät jälkensä. – Canadan Sanomat, January 25, 2012.

Seppälä, Olli: Nimeä vaihtamassa. – Käytäväpuheita. – Kotimaa 7.5.1999

Qvickström, Majlis: Sommar i Toronto.: Tuffa unga kvinnor. – Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996

Julkaisemattomat lähteet:

Kämäräinen, Aune: "Kirkon torppareina" pappilasta toiseen. [Haastattelu 31.5. 2003.] – Suomen kulttuurihistorian haastattelututkimus. Hiiden opisto/Avoin yliopisto/Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Saarimäki, Eija: C.S. Lewis, vuosisadan klassikko. Haastattelussa Pirkko Pekkarinen. – CAF jäsenkirje 1998:1.

Vaihto-oppilasvuosi. Kuvat leikealbumissa:


The New York Times kirjoitti meistä vuoden 1956-1957 AFS- vaihto-oppilaista etusivullaan:

Foreign Teen-Agers Here to Study. - The New York Times, August 19, 1956. [The New York Times, archives)

760 Exchange Students Chant 'We Like Ike' as President Greets them. [etusivu] - The New York Times, Friday, July 19, 1957. [The New York Times, Archives]

Exchange Student Arrives. Finnish Student Arrives For Year of School Here. - The Billings Gazette August, 1956 (elokuu,  old articles in Anna Amnell Album)

Group Surprises Hall Diteman With Housewarming Pitch-in Supper.  [Ryhmäkuva. Otin maalaustunteja Hall Ditemanilta. Kuvassa mm luokkatoverini ja AFS-vuoden ystäväni Fred Jackson, jolla oli sivuosa (The Duke Brunswick) elokuvassa Waterloo (1970)  ] -  The Billings Gazette, Sunday Morning, September 9, 1956.

Kathryn Wright: Finland's Christmas Customs Are Recalled. [ haastattelu] - The Billings Gazette, Sunday Morning, December 9, 1956.

Foreign Students Organization Outlines Activitis. Student Group is Organized. - The Billings Gazette, Sunday Morning, May 12, 1957. [photo of Kappa Phi]

Lukuisia kuvia ja lehtiuutisia samassa lehdessä, mm: "Hiland's Club is Scene of Annual Formal Party for Senior Students [seurapiirikutsut golf-klubilla, kuva iltapuvussa]. - The Billings Gazette, Sunday morning, June 2, 1957.
Uutisia puheista, joita pidin: "Finnish Student to be in Red Lodge (suomalaisseutu) Friday" tai Tales of the Town: " Pirkko Kolehmainen [Anna Amnell], exchange student from Finland --will speak on 'This is my country'--jne)

Stipendivuoden lopulla kiersimme busseilla  useilla paikkakunnilla, ja meitä kuvattiin ja jopa haastateltiin radiossa. Lehtiartikkeli Clinton Herald lehdessä"City Hosts Colorful Gathering of 65 Foreign Students".

Kirja-arvosteluja: Pako Tallinnaan

Natalia Laurila ja muita :

Laurila, Natalia: Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan



Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti AmnellEnsimmäinen kirja-arvostelu on aina jännittävä. Tänä vuonna kirjani ilmestyi aika myöhään, juuri ja juuri Helsingin kirjamessuille. Arvelin jo, että kukaan ei arvostelisi sitä ennen joulua. Mutta ainakin yksi ehti jo marraskuun puolelle.

Toimittaja Natalia Laurila kirjoittaa mm:

"Orvolla Maragaretalla on kiire karkuun äitipuolen valitsemaa sulhasta, joka voisi olla hänen isänsä. Margaretalla on sitä paitsi salainen poikaystävä. On mukavaa seurata vaihteeksi viatonta ja idealistista teiniromanssia.

Menneisyydestä löytyy paljon rumaa, jolta lapsilukijan soisi säästyvän. Amnell on samaa mieltä. Hän ei juutu selvittelemään kamaluuksia, eikä muutenkaan jämähdä historiallisen nippelitiedon selostamiseen. Pienikään lukija ei ehdi kyllästyä."

Natalia Laurila: "Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan". Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten Keskus 2006. 136 sivua. Vihdin Uutiset, sunnuntaina 26. marraskuuta 2006, sivu 5.

Hesari ilahdutti kirja-arvostelulla  Kiitos Hesari ja Vilma!

Lasten- ja nuortenkirjoista julkaistaan vähän arvosteluja. Jokainen arvostelu on juhlaa nuortenkirjailijalle. 1500-lukua kuvaavasta "Kyynärän mittaisesta tytöstä" ei ole ollut Hesarissa muuta kuin nimi sen vuoden syksyn (2004) uusien kirjojen luettelossa. Siksipä ilahduin kovasti, kun näin Harry Potter -kuumeen ollessa kovimmillaan arvostelun Lucian uusista seikkailuista eli kirjastani "Pako Tallinnaan". Ja paikkakin on paras mahdollinen - sarjakuvien vieressä Lasten osastossa.

Arvostelijana on Vilma Ruoho, joka edustaa niitä henkilöitä, joille ensisijaisesti kirjoitan. Vilma on 13-vuotias tyttö. Niin kuin aina hyvässä kritiikissä hän kertoo ensin kirjasta ja esittää sitten loppuarvion. En ole koskaan ilahtunut näin paljon kritiikistä. Viimeisessä kappaleessa Vilma kirjoittaa:

" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puuttu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava."

Lisää tällaisia arvosteluja. Nyt lähtee varmaan kolmas osa Lucian seikkailuista vauhtiin tosissaan.

Vilma kirjoittaa: "Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville."

Kiitos, Vilma

Teresia Volotinen

Nuortenkirjallisuuden asiantuntija Teresia Volotinen kirjoittaa kirjastani Virikkeitä-lehdessä (Virikkeitä 4/2006)

"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä, mutta ottaa selkeän kriittisesti kantaa myös siihen, että 1500-luvulla tytöt saatettiin naittaa hyvin nuorina. Kirjan lopussa on vielä hyvä lähdekirjallisuusluettelo sekä sanasto, joista kummastakin on erinomaista hyötyä. --

Kaiken kaikkiaan teosta lukiessa huomaa, että Amnell on tarkkaan perehtynyt paikallishistorian lisäksi Ruotsin historiaan. Hän nivoo faktatiedon luontevasti romaaniin. Kirjan kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.--"

Volotinen, Teresia. Arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan. Virikkeitä 4/2006, 45-46.

Tämähän oli kuin joululahja. Ja vielä tämäkin rusettina paketin päällä:
"Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lukea lisää Luciasta ja hänen seikkailuistaan."

Lue myös tämä. Virikkeitä-lehti:

"Virikkeitä lehtensä myötä IBBY Finland tukee lapsille ja nuorille suunnatun kirjallisuuden, kuvitustaiteen, kuten koko lasten- ja nuortenkulttuurin tekijöiden verkostumista niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kansainvälisessä IBBY-verkostossa. Voiko sen haasteellisemmaksi kulttuurilehden tehtävä enää tulla?" kirjoittaa Virikkeitä-lehden päätoimittaja Kaarina Kolu." (6)

Jatkuvaa menestystä - ja valtion tukea Virikkeitä-lehdelle ja muille kulttuurilehdille!

Halonen, Hanni [3.11.2005 Vantaan Lauri esitteli Hanni Halosen: "15-vuotias luki syksyn kotimaisia nuortenkirjoja.." ]

17-vuotias Hanni Halonen kirjoittaa 22.2.2007 Vantaan Laurissa kirjastani Pako Tallinnaan otsikolla: Itseensä uskojia:

Itseensä uskojia
Anna Amnell: Pako Tallinnaan.
Lasten keskus 2006.
On vuosi 1562. Kaksi tyttöä, kaunis Margareta ja hänen ystävänsä Lucia, sekä Margaretan serkkupoika Vilppu pakenevat kirjan nimen mukaisesti Tallinnaan, kun Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaiselle kauppiaalle.
Matkan varrella tapahtuu monenlaista ja lukijalle esitellään 1500-luvun Helsinkiä ja Tallinnaa. Törmätäänpä matkalla Juhana Herttuaan ja Katariina Jagellonicaankin.
Pako Tallinnaan kertoo ystävyydestä ja ystävien välisestä luottamuksesta, sekä rohkeudesta ja itseensä uskomisesta. Se on itsenäinen jatko-osa Kyynärän mittainen tyttö –kirjaan. Vaikka kirjan päähenkilöt ovat jo 13–14-vuotiaita, kirja sopii parhaiten ala-asteikäisille. Teksti on isoa, siellä täällä vilahtaa kuvia, eikä kerronnassa tai juonessa ole turhia koukeroita. Yksinkertaisuus kuitenkin toimii, koska Anna Amnellin teksti on varsin sujuvaa eikä pahemmin töksähtele.
Vaikka Pako Tallinnaan ei ole mikään lasten- ja nuortenkirjallisuuden merkkiteos, olen iloinen, että se on kirjoitettu. Mielestäni on hienoa, että joku kirjoittaa nykyään historiallisia romaaneja lapsille. Suosittelen kirjaa kaikille ala-asteikäisille, jotka kaipaavat vaihtelua lukemiseensa."
Hanni Halonen
Hanni Halonen: Itseensä uskojia. - Kulttuuri/Nuortenkirjat. Vantaan Lauri 22.2.2007
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2007-02-22/nuortenkirjat


Bloggaava runoilija ja kyläaktiivi Pohjois-Karjalasta Aili Nupponen kirjoittaa mm:

"Romaanin kieli on kaunista ja vivahteikasta, josta erityisesti pidin. Uskon, että lapset myös tykkäävät romaanin kielestä, ja oppivat uusia sanoja. Matti Amnellin piirrokset ilahduttavat kirjan monilla sivuilla lukijaa.

Helsinki oli 1500-luvulla pahainen kalastajakylä, jossa oli paljon kulkutauteja. Helsingin varakas kauppias kuolee, ja kauppiaan tytär, Margareetta, on äitipuolen toimesta joutumassa rikkaan ulkomaalaisen kauppiaan vaimoksi. Tytöt lähtevät pakoon Tallinnaan erään pojan seurassa.

Pidin lukemastani romaanista. Aion lahjoittaa nämä nuorten romaanit lapsenlapsilleni. Uskon että hekin pitävät näistä kirjoista. Kiitos sinulle, Anna, oli ilo lukea Luciasta, ja siitä, millaista oli elää 1500-luvulla pienikasvuisena ihmisenä! "

Nupponen, Aili: Pako Tallinnaan - Aili-mummon arkea -blogi 

http://aili-mummonarkea.blogspot.fi/2014/12/anna-amnellin-romaani-pako-tallinnaan.html


tiistai 9. tammikuuta 2007

Kyynärän mittaisesta tytöstä sanottua

"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.

"Kirja on mielenkiintoinen ja jännittävä. Eniten pidin sen tunnelmasta." Onerva Annanniemi, Kruununhaan yläaste, 13v. Vinski 1/2005.

"Kirja oli hyvä, koska sitä oli helppo lukea ja se eteni mukavaa vauhtia. Oikeastaan missään vaiheessa kirjaa ei ollut tylsää kohtaa. Suosittelen kirjaa kaikille! Arvosana: Hyvä!" Inkkuuuu 11v. - Muita kivoja kirjoja/ Tuusulan kirjasto
"-- kirja on hyvä ja lajityypiltään pitkään toivottu esimerkki helppolukuisesta historiallisesta varhaisnuortenkirjasta. Lyhyiden lukujen ja vaudikkaan juonen sommittelun ansiosta--[tämä kirja] tempaa hiukan kangerrellenkin lukuharrastustaan aloittelevan lapsen mielenkiinnon.-- [Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen. Onnimanni 1/2005 "Suvaitsevaisuudesta historiallisesti":

"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. Suurimmalta osaltaan kertojanääni on Lucian, mutta väliin tarina fokusoituu myös aikuisten näkökulmasta. Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni.

[kirja] on kohderyhmälleen ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --" IBBY Finlandin julkaisun, Virikkeitä-lehden päätoimittaja Kaarina Kolu. Virikkeitä 4/2004, ss 66-67:

"Sanasto ja kartta helpottavat lukemista ja antavat mukavasti lisätietoa historiannälkäisille. Nukketyttönä kohdeltavan Lucian kautta välittyy myös ajan naisenrooli vähäisine vaihtoehtoineen." Marika Uskali. Keskisuomalainen 23.7.2005 ja Savon sanomat 24.7.2005

"--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa. Lapsen Maailma 2/2005

Lisää kirja-arvosteluja Lucia Olavintyttären seikkailuista 1500-luvun Helsingissä, Tallinnassa, Lontoossa..

Kirja-arvosteluja Aurora-sarjan kirjoista